Diŋgojupmi

Riddu Riđđu lea mielde Norgga almmolaš prográmmas čalmmustahttime vuođđolága vuođđudeami 1814-2014. Ovttas Samtidsmuseet for nordlige folk Senter for nordlige folk ásahusain čájehuvvo Synnøve Persena diŋgojuvvon čájáhus “ Terra incognita”.

Diŋgojupmi

Máŋga jagi lea leamaš čielggas ahte nana dovddus sámi dáiddár ja poehta Synnøve Persen galgá oassálastit vuođđolága vuođđudeami čájáhusas iežas dáidagiin “Terra incognita”. Maŋemus 2-3 jagi lea multidáiddár bargan dainna dáidagiin. Čájáhusas lea fáddá guorahallan, vástádusa haga, lohká Synnøve Persen. Gova ja teavstta bokte vásihat eahpečielggasvuođa, amas riika doahpaga ja das mii ii leat. Čájáhus boahtá leat poehtalaš ja abstrákta ja hutkojuvvon sihke poehtalaččat ja ivnniiguin. Čájáhus ii galgga leat vuođđoláhkii heivehuvvon, mun bisun abstrákta poehtalaš dilis, mii lea juohkehačča dulkoma duohken, lohká Persen.

Sámi dáiddadronnet

Sámedikki presideantta Aili Keskitalo galgá rahpat čájáhusa ja son rámpo dan gutnii doaimma. – Mun jáhkán dat lea earenoamáš mearkkašupmi dáiddára válljemis ja doaivvun Synnøve Persena vuođđolága oaidnu lea hástaleaddji ja gelddolaš vásihit, lohká Keskitalo. Synnøve Persen lea leamaš ja lea ain servodatberošteaddji dáiddár. Son lei aktiivvalaččat mielde Álaheaju-Eanu stuimmiin ja guovddážis dalle go Mázii ásahuvvui dáiddakollektiiva 80-logus. Persen lea maid njunnošis leamaš sámi dáiddaorganisašuvnnain ja lea lassin iežas dáidda doibmii organisašuvnna bokte čalmmustahttán sámi áššiid.

Dehálaš čalmmustahttin

Festivála hoavda Kirsti Lervoll lea čeavlái go festiválas lea vuosttaščájálmas das maid čuvgii čalmmiiguin gohčoda “ áidna Synnøve Persen” čájáhussan. – min iežamet dovddus čsv-ovdagovvá deattuhuvvo ja lea son gii čájáhusa bokte čalmmustahttá vuođđolága, lea hui stuorra dáhpáhus midjiide buohkaide ja min festiválii. Persen lohká vuođđolága birra ná;” vuođđoláhka lea sutnje nana vuoigatvuohta, seamma go eará ássiide min riikkas.” Son lohká maid ahte vuođđoláhka guoskkaha buot olbmuid seamma ollu.   

Sápmelaččat eai namuhuvvo 1814 vuođđolágas

Sápmelaččat eai lean namuhuvvon 1814 vuođđolágas ja easka 1906:s válljejuvvui vuosttaš sápmelaš, Isak Saaba, stuorradiggái. Vuosttaš mearkkašahtti erohus mii buvtti rievdademiid sápmelažžii vuođđolágas lei go stuorradiggi 1988:s lasihii §110 a vuođđoláhkii, nu gohčoduvvon “ sámiláhka”. Vuođđolága §110 a geatnegahttá stáhtalaš eiseválddiid láhččet dili nu ahte sámi olmmoščearda sáhttá sihkkarastit ja ovdánahttit iežaset giela, kultuvrra ja servodateallima. Okta váldosivain mearrádussii lei vearrivuohta mii lei sápmelaččaid vuosttá dahkon. “Sámiláhka” galggai leat loahppa dáruduhttin politihkas.