Dáiddadállu ja Riddu Riđđu ásaheame historjjálaš ovttasbarggu

Sámi dáiddasuorgi nanne iežas riikkaidgaskasaš sajádaga, ja áigumuš lea vuovdit eanet ja boahtit oidnosii riikkaidgaskasaččat.

Riddu Riđđu ja Dáiddadállu álggaheaba ovttasráđiid čielggadeami, oaidnit movt sáhttá ásahit eksportakantuvrra ja márkanfievrrideami mii galggašii dagahit ahte sámi dáidda fállojuvvo ja vuovdaluvvo riikkaidgaskasaččat.

Mihttu lea álggahit doaimma ovdal geasi, muhto ahte jagi ovddasguvlui biddjojit návccat hábmet ollislaš sisdoalu ja hámi dán bárgui.

Riikkaidgaskasaččat oaidná ahte sámi dáidagii lea dál stuorát beroštupmi go goasse ge ovdal, ja Riddu Riđđu ja Dáiddadállu leat máŋggaid jagiid huksen fierpmádagaid ja gelbbolašvuođa sámi dáidaga ja musihka vuovdaleamis riikkaidgaskasaš arenain. Dál sii ovttas válljejit čielggadit áibbas ođđa organisašuvnna vuođđudeami, mii galgá doarjut ja movttiidahttit sámi dáiddáriid geat háliidit vuolgit máilbmái.

- Mii vásihit stuora beroštumi sámi dáidagii riikkaidgaskasaččat, muhto oaidnit ahte lea dárbbašlaš hukset gelbbolašvuođa ja reaidduid, sihkkarastin dihtii ahte sámi dáiddáriin leat nu buorit eavttut go vejolaš go deaivvadit riikkaidgaskasaš aktevrraiguin ja márkaniiguin. Mii áigut ovddidit eksportakantuvrra sámi eavttuid vuođul mii galgá fuolahit ahte riikkaidgaskasaš lihkostuvvan duođai boahtá sámi dáiddasuorgái ja Sápmái buorrin, dadjá Dáiddadálu beaivválaš jođiheaddji, Dine Arnannguaq Fenger Lynge.

Golggotmánus dán jagi rahpá Máret Anne Sara čájáhusa mii lea su dán rádjái stuorámus ja árvofápmosaš čájáhus. Dat geavvá Turbine Hallas Tate Modern museas Londonis. Máret Ánne lea okta dain sámi dáiddáriin geasa lea hirbmat stuora beroštupmi dán áigge, ja son oaidná ahte lea dárbu sierra sámi eksportakantuvrii:

- Mii dáiddárat leat dávjá nu okto go deaivvadat stuorra ásahusaiguin ja riikkaidgaskasaš dáiddaguovddážiiguin. Dán dásis lea dávjjimusat nu ahte dat geat leat dáiddárii doarjjan, leat galleriijat dahje vuovdaleaddjit geat dárkkistit ja sihkkarastet ovttasbarggu ja šiehtadusaid. Skandinávalaš dáiddasuorgi ii leat huksejuvvon seamma málle mielde - ja sámi dahje eamiálbmot perspektiivvas gáibiduvvo vel eanet sierra gelbbolašvuohta. Oainnán čielga dárbbu organiseret ja viidáset ovddidit dán gelbbolašvuođa - sámi dáiddáriid várás ja singuin ovttas. Dál eai gávdno aktevrrat geat buoret eavttuiguin váldet badjelasaset dán rolla go Dáiddadállu ja Riddu Riđđu, dadjá Maret Anne Sara.

Riddu Riđđu lea bealistis oaidnán ja movttiidahttán sámi musihkkasuorggi ovdáneami riikkaidgaskasaš dássái máŋgalot jagi juo:

- Riddu Riđđui lea guhká leamaš mihttomearrin formaliseret ja organiseret riikkaidgaskasaš artisttaid áŋgiruššama. Dál lea áigi láddan dasa ahte iežas bidjat dán johtui, ja bidjat buriid strategiijaid dasa ahte nannet dan birrasa mii váldá vára ja ovddida sámi dáiddáriid. Go mii dán dahkat ovttasráđiid Dáiddadáluin, mas lea hui stuorra fágaidrasttideaddji gelbbolašvuohta, de orru dat iešalddis dárbbašlaš jus galggažat lihkostuvvat, dadjá Sajje Solbakk, Riddu Riđđu Festivála festiválajođiheaddji.

Čielggadeapmi joatkašuvvá geasi guvlui, ja mihttomearrin lea almmuhit ođđa organisašuvnna KulturSápmi doaluin geassemánus.

Seammás deattuheaba dát guokte ovttasbargoguoimmi ahte ásaheami vuođđun galget ja fertejit leat dáiddáriid dárbbut ja ahte galgá buori áiggi geavahit hábmet dan ođđa organisašuvnna.