You are here

Riddu Riđu historjá

Riddu Riđu historjá

Gáivuotna 1991: Muhtun nuorat čoahkkanit bassindoaluide, Sii hupmet iežaset identitehta ja gullevašvuođa birra. Manin galgá sámevuohta adnojuvvot heahpadin? Manin ii hubmojuvvo min sámi duogáža birra, vaikko sámegiella lei min áhkuid ja áddjáid eatnigiella?

Nuorat dovde ahte sii eai sáhttán šat joatkit eallimis dáinna čiegus identitehtain, ja mearridedje baicca  rámisvuođain guoddit iežaset sámi duogáža. Musihka ja kultuvrra bakte háliidedje rievdadit heahpatvuođa rámisvuhtii. Riddu Riđu festivála lei dasto álggahuvvon.

Nuorat vásihedje ollu vuostehágu. Luoddagalbbaid main ledje sámegielat báikenamat báhččoje rámssagin, nuorat geat barge festivála ovddas vásihedje bilkidemiid, čolggahallot ja durddiduvvot vuollagiin. Bearrašat juohkásedje go muhtumat dovddastedje sámi duogáža, ja earát ges dan biehttaledje.  

Muhto nuorat eai vuollánan, ja festivála ahtanušai. Vuosteháhku sámi vuostá unnui ja nu maiddái falleheamit. Festivála oaččui doarjaga ja dohkkeheami báikkálaš eiseválddiin, festiválagussiin  ja artisttain. Eanet atnigohte gávtti ja oahppagohte sámegiela. Jagi 2009 vásihedje maiddái nationála dohkkeheami go Riddu Riđđu, okta dain 12 festiválain Norggas, oaččui guovddášfestivála árvvu, nappo fásta poastan stáhtabušeahtas.

Gáivuotna 2018: Odne leat Riddu Riđus 4 bistevaš bargi, ja dasa lassin vel 120 sturrosaš bargoveahka mii birra jagi bargá vearditmeahttun stuorra barggu plánemis, ráhkkaneames ja čađaheames festivála. Sullii 200 eaktodáhtolaš veahkkebargit barget festiválaáiggis. Festivála oalgeváikkuhus lea ealáhusovdáneapmi, ássanmiella ja birrajagi doaibma Gáivuonas. Muhto buot deháleamos lea; eanet rámis nuorat geat rámisvuođain sáhttet muitalit ahte sii leat sápmelaččat.

Fákta:

  • Riddu Riđu logo gohčoduvvo “Riebangárdi». Dat boahtá mánáidstoahkamis mas rieban galgá darvehit njoammiliid mat ruhttet rieggá siste ruohtahagaid mielde.
  • Riddu Riđđu mearkkaša «Riđđu rittus ».